junat kulkevat kai jossain ratojaan
päämääränä ikävä, kädestä käteen,
sylistä syliin
kaahaavat
oli sitten rakkaus - tai rakastaja
hetken huuma tai ikuisuus
kaikki tämä, sinulle
ja sinulle ja sinulle
vajoaminen yhä alemmas vain
kunnes raskaat rauniotkin
ovat mielessä linnoja
jonain päivänä, kaltainen
mustan vaaleaksi vaihtaa
ja hymyillen lähtiessä sanoo:
kosto on suloinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti